maanantai 12. elokuuta 2013

Sininen kaitaliina


Tänään olisi pitänyt kirjoittaa opinnäytetyötä, mutta kumma kyllä tilkkukankaat vetivät puoleensa. Sain kesän aikana valtavan määrän kankaita lasteni isomummolta. Kaikki ihanat kankaat inspiroivat ja houkuttavat tarttumaan toimeen.

Ettei tarvitsisi miettiä opinnäytetyön teoriaa, niin ompelin siskolleni siniseen keittiöön sopivan kaitaliinan. Samalla tottakai alitajuisesti mietin ankarasti hoitotyönteoriaa...

Laitan tähän mukaan kuvia eri ompeluvaiheista.

 
Leikkasin kankaat 10x10cm paloiksi.

 
Ompelin palat oikein yhteen liukuhihnalla, eli syötin uudet kangasparit paininjalan alle aina edellisen kangasparin jälkeen.

 
Silitin kangasparin sauman nurjalta puolelta.

 
Sommittelin näistä kangaspareista kaitaliinaa.

 
Ompelin sitten järjestyksessä pareja taas yhteen liukuhihnatekniikalla ja niistä syntyviä pareja ja niistä syntyviä pareja, kunnes lopuksi yhdistin enää kaksi kaitaliinan puolikasta yhdeksi liinaksi.

 
Valitsin taustakankaaksi melko tukevan verhokankaan. Näin en laittanut liinaan mitään vuorta.

 
Kiinnitin taustakankaan ja päällisen nuppineuloilla ja tikkasin poikittain joka riviltä yhteen. Pitkittäissuunnassa tein keskelle tikkauksen.
 
 

 
Silitin 6cm leveän kaitaleen kaksin kerroin reunakaitaleeksi.

 
Kiinnitin reunakaitaleen ensin nurjalle puolelle ompelemalla.

 
Kulmien ompelu. Nurkkaan tultaessa lopetetaan ompelu paininjalan päästä nurkasta. Sitten reunakaitale käännetään siististi kolmiotekniikalla (en kyllä tiedä oikeita termejä, mutta menköön näin :).

 
Lopuksi käänsin reunakaitaleen oikealle puolelle ja ompelin kiinni koneella.

 


2 kommenttia:

  1. Kaunis liina! Minä en ole koko kesänä ommellut mitään. Peitto odottaa tikkaamista, eiköhän se tässä syksyn aikana valmistu.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kesä oli kyllä hiljaista aikaa tilkkurintamalla. Mutta nyt syksyn tullen innostuu taas uudestaan, kun ulkona alkaa kelit viilenemään ja sade piiskaa ikkunoita :)

    VastaaPoista